Yrityksen kasvun sparraus -sarja: Ennakointi varmistamassa tulevaisuutta - case IKEA transcript

No niin, huomenta kaikille. Tervetuloa tähän yrityksen kasvun sparraussarjan webinaariin, jonka aiheena meillä on tänään ennakointi varmistamassa tulevaisuutta. Ja mun nimi on Johanna Kirjavainen. Mä toimin analyytikkona Business Tampereella ja tänään mennään sillä agendalla, että ensin mä kerron vähän ennakoinnista ja ja siitä, että miten sitä ennakointityötä voisi aloittaa, miksi sitä kannattaisi yrityksissä ylipäätään tehdä.

Ja sitten toisella puolituntisella niin Vesa Haapalahti Ikealta kertoo sitten siitä miten miten Ikealla on ennakointia tehty ja ja millä tavalla siinä on onnistuttu tai ehkä sitten toisinaan toisinaan ainakin kokeiltu onnistua. Ja tota muutama käytännön asia nyt tähän ihan alkuun kaikille tiedoksi. Eli tilaisuus striimataan Tavata alustalla ja sit sen lisäksi myös YouTubein. Eli tervetuloa myös kaikille, jotka sitä kautta osallistuu.

Ja tiedoksi, että tapahtuma nauhoitetaan ja linkin sitten siihen nauhoituksen tallenteeseen, niin se on saatavilla tän viikonloppuun mennessä. Ja tapahtuman esitykset lisätään myös tonne Business Tampereen materiaalipankkiin meidän nettisivuille. Ja tavata alustalla tilaisuutta seuraavat. voi halutessaan osallistua webinaariin. Öö striimi-ikkunan oikealla puolella on siellä sinne ilmestyy semmoosia muutamia kyselyitä tässä esitysten esityksen aikana ja sitten siitä samasta kohtaa löytyy tämmöönen chatkenttä, johon voi halutessaan kirjoittaa kysymyksiä puheenvuoroista ja jos vaan aikataulu sallii, niin pyritään sitten niihin vastailemaan.

Mutta teillä ei ole siis muuten nyt niin kun mahdollisuutta mahdollisuutta tähän keskusteluun niin kun oman oman mikrofonin kautta osallistua, niin se sinne chattiin kirjoittaminen on hyvä tapa sit jos nousee esiin kysymyksiä näistä esityksistä tai meille puhujille ylipäätään. Sitten kun me ollaan tosiaan sillä tavataalustalla, niin te voitte sopia semmosia lyhyitä noin 10 minuutin verkostoitumishetkiä tän tän webinaarin jälkeen eli siihen niinku noin klo 11 alkaen 11- 1130 välille siellä alustalla ja se tapaamisten sopiminen löytyy sieltä osallistujat välilehdeltä ja kun sieltä klikkaa sitä sitä sinua kiinnostavaa henkilöä tai sen osallistujan sitä profiilikorttia niin sen oikeassa alareunassa on semmonen kättelevien käsien kuva ja sen kautta pystyy sitten tämmöisen niin kun lyhyen lyhyen tapaamisen sopimaan.

Eli esimerkiksi sitten mun tai tai Vesan kanssa, jos haluaa niin kun lisää lisää jutella vielä tästä webinaarin aiheesta tän tapahtuman jälkeen, niin sekin on sitten mahdollista tai jos siellä osallistujissa on on muita henkilöitä, keitten kanssa haluaisi jutella tai verkostoitua. Mutta joo, sen pidemmittä puheitta toivotan kaikille antoisaa webinaaria ja syvennytään nyt sitten itse päivän aiheeseen. Jep. Eli tässä on esityksen otsikko eli ennakointi varmistamassa tulevaisuutta kohti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parempaa muutosvalmiutta.

Eli tänään puhutaan siitä, mitä ennakointi mahdollistaa yritykselle ja liiketoiminnan suunnittelulle. miten se toimii sekä riskien hallinnan näkökulmasta tärkeänä tärkeänä tota välineenä, mutta toisaalta myös sitten erityisen tärkeänä keinona tunnistaa niitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja miettiä sitä miten miten asiakkaiden tarpeet esimerkiksi tulevaisuudessa kehittyy. Ihan lyhyenä esittelynä vielä itsestäni sen verran, että mun tausta tän ennakoinnin suhteen on semmonen, että että oon tuolla Tampereen teknisellä yliopistolla useita vuosia diplomi-insinööriopiskelijoille opettanut erityisesti teknologian ennakointia ja sitten on oon siellä myös väitellyt tohtoriksi teknologia innovaatio johtamisesta.

Ja nyt sitten viimeisen reilun vuoden ajan niin oon ollut täällä Business Tampereella tekemässä tämmöstä ennakointityön käynnistä, missä missä missä oon sitten haastatellut kymmeniä virkanmaalaisia yrityksiä heidän ennakointikäytänteistään ja siitä miten sitä ennakointia voitais voitaisi tukea paremmin ja ja tunnistanut niitä samalla sitten niitä heille hyödyllisiä ja tärkeitä tietolähteitä mitä mitkä voisi toimia sen ennakointityön pohjana siellä yrityksissä.

Ja niistä nyt muutamia tulee tässä tänäänkin tänäänkin esiin ja sitten sit koitan tuoda semmosia niinun kohtalaisen helppoja käytännön työkaluja, millä voitais voitais sitä ennakointia ihan minkä tahansa kokoisessa organisaatiossa oikeastaan käynnistää ja miettiä sen sen tota tuomiahyötyjä. Jep. Mutta mennään mennään asiaan. Eli tässä on mun mun esityksen agenda vielä. Puhutaan ensin ihan lyhyesti siitä, että mitä se ennakointi nyt käytännössä tarkoittaa, koska se sen on tässä huomannut tätä työtä tehdessä, että et ihmisillä on hyvin monenlaisia käsityksiä siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan ennakoinnista, niin aloitetaan aloitetaan tää esitys sillä, että päästään samalle sivulle sen suhteen.

Sitten puhutaan siitä, et minkä takia on hyvä, että ootte täällä tänään ja ja mitä mitä hyötyjä ennakoinnista nyt sitten yritykselle voi minkä tahansa kokolu luokan yritykselle voi oikeasti olla. Sit käydään lyhyesti läpi vähän sitä, että mitä se on se tulevaisuustieto, mitä mitä meistä jokainen voi käyttää sen ennakoinnin pohjana ja sit lopuksi vielä muutamia tämmösiä ennakoinnin työkaluja. Ja sen jälkeen tossa puolen puolen aikaan viimeistään niin päästetään Haapalahden Vesa Ikealta ääneen ja hän kertoo sitten heidän tosi kiinnostavan yrityskeissinsä siitä, että miten miten heillä esimerkiksi ennakoitiin pandemia ja miten heillä sitä ennakointia ylipäätään muutenkin tehdään.

Jep. Mennään eteenpäin. Eli ennakointi. Tää ensimmäinen määritelmä on suoraan Sitran sivuilta, joka ehkä on kaikille tämmöninen tuttu organisaatio sen osalta, että he nimenomaan pyrkii tätä ennakointia Suomessakin koko yhteiskunnan tasolla edistämään. Eli ennakointi nähdään, että se on tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamista ja toimenpiteiden määrittelyä toivottavaan tulevaisuuteen pääsemiseksi.

Ja yleisesti ottaen ennakoinnin tavoitteena on aina mahdollistaa se, että pystytään tekemään parempia ja informoidia päätöksiä tänään siinä organisaatiossa. Eli että pystytään ottamaan se semmonen niinku tulevaisuuslinssi käyttöön ja miettimään, että mitä nää meidän niinun päätökset, niin mitä ne tarkoittaa sitten yrityksen kannalta tulevaisuudessa tai millaisia seurauksia niillä voisi olla tai miten ne miten me voidaan niiden avulla muokata meidän tulevaisuutta halutunlaiseksi.

Ennakoinnissa ei pyritä ennustamaan täsmällisesti tulevaisuutta. Eli itseasiassa monesti nähdään, että voi olla jopa hirveän hyödyllistä ennakoida niin, että vaikka se ennuste menisi aivan täysin pieleen, että mitään siitä ei tapahtuisi, mitä te ootte ennakoinut, niin se on saattanut olla todella informatiivista sille teidän organisaatiolle, niin että on siitä huolimatta pystytty tekemään tai sen ansiosta nimenomaan pystytty tekemään hyödyllisiä ja oikeita oikein ajotettuja päätöksiä.

Joskus voi olla jopa toivottua, että mitkään niistä ennakoinnissa tunnistetuista asioista ja uhkista ei välttämättä tapahdukaan, vaan itseasiassa voidaan sen ennakoinnin avulla tunnistaa niitä riskejä, mitä meidän toimintaympäristössä on ja sitten pyrkiä välttämään niitä, että ne ei toteutuisi ja pyrkiä toisaalta samalla varautumaan siihen, että entä jos kuitenkin käy niin ikävästi, että ne toteutuu, niin ollaan sit siihen valmiita.

Tässä oikealla puolella on vielä tämmöinen tämmöinen tota lyhyt kuva. tai siis pieni kuva siitä, että et miten tää ennakointi niinku nähdään nyt sitten osana tätä tätä laajempaa toimintaympäristöä. Eli eli siellä on keskellä se oma organisaatio ja sit tietysti on tärkeetä tunnistaa ne kaikki kaikki asiat, mitkä siellä niin kun omassa toimintaympäristössä vaikuttaa siihen siihen, että miten se teidän organisaatio kulkee eteenpäin ja mitkä mitkä asiat teidän tulevaisuuteen vaikuttaa.

Mut sit siihen teidän toimintaympäristöön, niin sitä laajemmalla laajemmalla katsailla katsottuna on sitten vielä nää trendit, megatrendit, arvot yleisesti yhteiskunnassa, mitkä aina vaikuttaa jokaisen yrityksen toimintaympäristöön. Eli tämmöset niinun väestön vanheneminen tai ilmastonmuutos tai yleisesti ihmisten arvot siitä, että mitä mitä he arvostaa elämässään, mihin he haluaa aikaansa käyttää. Tämmöiset asiat tottakai vaikuttaa sitten niinku valuuosaksi sitä jokaisen yrityksen toimintaympäristöä, mutta jep.

Siirrytään eteenpäin. Eli tässä seuraavassa kuvassa on nyt sitten vielä lyhyesti selitetty ne ennakoinnin aikajänteet. Eli yleisesti ottaen ennakoinnissa puhutaan, me oon ehkä nyt tässä varsinkin viimeisen vuoden aikana tultu siihen tulokseen, että monien yritysten kohdalla se ennakointi tarkoittaa enemmän tota niin kun viidestä vuodesta eteenpäinkin tapahtuvaa suunnittelua, mut toisaalta mun mielestä niinku strategia on hyvin keskeinen osa sitä ennakointityötä ja niitten pitäisi niinku limittyä niitten strategia ja ennakointityön toisiinsa, jotta ne jotta ne informoi toisiaan ja jotta jotta saadaan niinku selvyys siitä, että mihin miten sitä meidän strategiaa toteutetaan osana sitä tulevaisuuden suunnittelua.

Eli ehkä yleisemmin voidaan sanoa niinku, että se on siitä kahdesta vuodesta eteenpäin, mihin me pyritään pyritään arvioimaan, että mihin mihin maailma on menossa, mihin meidän yritys on menossa, mitkä asiat siellä meihin vaikuttaa. Tuossa viereisessä vieressä olevassa sitaatissa niin siinä on määritelty ennako ennakointi niin että se on tulevaisuutta luotaavaa toimintaa, jossa tavoitteena on parantaa yritysten ja muiden organisaatioiden pitkän aikavälin uudistumiskyvykkyyttä ja sitten sitä innovaatioiden täsmäosuvuutta.

Ja musta toi täsmäosuvuus on siinä mielessä hyvä termi, että et yksi erityisen keskeinen niinku omasta näkökulmastani ennakoinnin öö aihe tai teema on pystyä tunnistamaan sitä ja arvioimaan sitä, et miten ne teidän asiakkaiden tarpeet kehittyy tulevaisuudessa. Minkälaiset asiat sinne vaikuttaa, mitkä asiat muuttaa niitä asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Ja silloin kun voidaan näitä arvioida, niin sit voidaan oikeasti miettiä sitä, että ne meidän organisaation kehittämät innovaatiot tai uudet palvelukonseptit tai uudenlaiset tuote tuotteet, niin ne on täsmäuvia siihen, että minkälaisia ne asiakkaiden tarpeet sitten tuleva tulevina hetkinä on.

Joo. Mennään mennään eteenpäin. Jep. No sitten lyhyesti siitä, että miksi miksi ennakoida tai minkä takia tätä ennakointia nyt ylipäätään tehdään. Mä tuossa aiemmin jo nostin esiin, että ehkä ne kaksi keskeisintä näkökulmaa ylipäätään on se riskien hallintapuoli eli tuossa alussa toi plan B. Voidaan varautua niihin haastaviin tilanteisiin. Vesakäin tuossa myöhemmin kertoo varmasti riskien hallintanäkökulmasta. Esimerkiksi just tää pandemiaan varautuminen on tämmöstä plan B:n luomista ennakoinnin kautta.

Eli pyritään tunnistamaan niitä riskejä, mitkä meidän toimintaympäristössä on mahdollisia, mitkä mitkä saattaisi toteutua, millä saattaisi olla toteutuessaan niinku isoja seurauksia meidän liiketoiminnalle. Ja sit mietitään, et onko jotain mielellään tietysti kohtalaisen helppoja keinoja reagoida niihin ennalta tai pyrkiä minimoimaan niitten vaikutuksia. Ja sitten tää toinen puoli on tää uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen.

Eli siinä mennään nimenomaan tähän, että pystytään tunnistamaan niitä asiakastarpeiden kehittymistä, ymmärtämään sitä miten se asiakaskäyttäytyminen muuttuu tulevaisuudessa. Mitkä tekijät siihen vaikuttaa, että meidän asiakkaat käyttää meidän palveluita eri tavalla tai käyttää meidän tuotteita eri tavalla tai odottaa niiltä erilaisia asioita. Ja sitä kautta kun päästään pureutumaan tähän, niin sitä kautta voidaan miettiä, että onko siellä jotain uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia myös, mihin me voitais tarttua.

No sit osana näitä kahta mun mielestä nää nää alemmat alemmat kohdat on oikeastaan kaikki vähän alisteisia näille näille kahdelle ylimmälle kohdalle siinä mielessä, että sit tietysti se kun tehdään sitä riskien hallintaa ja ennakointia siitä kautta, niin sit voidaan tehdä parempia päätöksiä epävarmoissa olosuhteissa. Voidaan minimoida niitä tappioita. Esimerkiksi just sillä tavalla, et ollaan varustautuneita siihen, että on olemassa pieni mahdollisuus vaikka uudelle pandemialle ja sitä varten hankitaan esimerkiksi jotain maskeja tai jotain muita tarvikkeita, mitkä mahdollistaa sen toiminnan jatkumisen niinku keskeytyksettömänä, niin silloinhan se nimenomaan sitten konkreettisesti mahdollistaa sen, ett voidaan minimoida niitä tappioita.

No sitten tuossa on noi asiakastarpeet, mitkä nyt on jo mainittu, mutta sitten myös kehittyvien osaamistarpeiden tunnistaminen. Eli tää on semmonen mikä on ollut paljon pinnalla ehkä ylipäätään nyt niinun koko Suomessakin, et meillä on meillä on monilla aloilla osaamispulaa, osaajapulaa. Eli eli henkilökuntaa ei oo tarpeeksi saatavilla työntekijöitä. Ja tää tää on siinä mielessä keskeinen osa ennakointia, että kun pystytään arvioimaan etett miten ne asiakastarpeet kehittyy tai miten joku teknologia vaikka meidän toimialalla kehittyy, niin voidaan sitten arvioida, et minkälaista osaamista me tarvitaan tulevaisuudessa.

Eli jos nähdään, että esimerkiksi tekoäly muuttaa merkittävästi meidän toimialan kehitystä tulevaisuudessa, niin silloin silloin on tietysti ainakin järkevää miettiä, että oisko tekoälyosaaminen semmosta, mitä meidän pitäisi joko ostaa palveluna oman organisaationomme ulkopuolelta tai jopa miettiä niinku rekrytointimielessä sitä, että oisko meillä hyvä olla joku ihminen, joka tästä ymmärtää vähän enemmän. Jep. Mennään eteenpäin.

Mä nappaan täältä samalla kellon itselleni näkyviin, että mä tiedän, että mä en puhu hirveästi yliaikaa. Öö tämä siis on se lopputulos kaikesta tästä. Eli tää on ehkä se suurin suurin motiivi motiivi sille. Eli on tehty tämmöönen laaja tutkimus, jos Ella sieltä painaa vielä eteenpäin yhden, niin siitä, että et miten semmoset organisaatiot, jotka tekee tämmöstä systemaattista strategista ennakointia, niin miten ne pärjää pitkällä aikavälillä.

Ja nää luvut on aika vaikuttavia sen osalta, että et oikeasti ne kasvaa keskimäärin 200% kilpailijoita nopeammin ja on jopa 33% kannattavampia kuin kuin vastaavat vastaavalla toimialalla toimivat yritykset, jotka sitten taas ennakointia ei tee. Eli eivät sillain systemaattisesti mieti sitä tulevaisuutta. Joo. Mennään eteenpäin vielä. No sit jos mennään vähän niihin haasteisiin. Eli nää on nyt semmosia asioita, mihin on tässä niinun törmännyt yritysten kanssa keskustellessa jatkuvasti ja mitä myös niin kun laajemmalla tasolla ihan globaalistikin tunnistetaan ennakoinnin haasteiksi.

Eli yleisesti ottaen monissa yrityksissä on se tilanne, että ennakointia ei tehdä ollenkaan tai sitten toisena vaihtoehtona se ei oo pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Eli se on enemmänkin semmonen pistemäinen joku skenaariotyöharjoitus tai jonkin näköinen brainstormaussessio jonkun jonkun trendin ympärillä, et mitähän tää nyt meille tarkoittaa. Mut sit ne tulokset laitetaan pöytälaatikkoon ja sit niitä ei koskaan kaiveta välttämättä sieltä tai sit ne kaivetaan sieltä seuraavan kerran, kun strategijaa mietitään ja todetaan, että hups on unohtunut, että näitä ois pitänyt huomioida tai näille ois pitänyt jotain tehdä.

No yksi syy tähän miksi tätä ei tehdä ja miksi se ennakointi ei oo pitkäjänteistä, niin on se, että ne ennakoinnin hyödyt on vaikeammin osoitettavissa lyhyellä aikavälillä ja taloudellisin mittarein. Eli niinku tossa sanottiin niinku pitkällä aikavälillä seurataan sitä, että miten miten yritykset kehittyy, niin silloin nähdään, että ne jotka suunnittelee sitä tulevaisuuttaan ja varautuu siihen, ne pärjää paremmin, mutta lyhyellä aikavälillä ei oo mahdollista sanoa, että että yrityksen liikevaihto on parempi tänä vuonna, kun te nyt teette jonkun skenaarioharjoituksen, koska koska ennakointi ei toimi niin, vaan me pyritään pyritään arvioimaan niitä mahdollisia kehityskulkuja ja mahdollisia riskejä ja Ja sitten pitkällä aikavälillä se ohjaa meidän kehitystä oikeeseen suuntaan.

No sitten vaikka me tehtäis sitä ennakointia, niin helposti käy niin, että se tosiaan jää sinne pöytälaatikkoon. Eli se tieto, mitä me sillä saavutetaan, niin se ei muutu osaksi sitä sitä rekisterioperatiivista tekemistä. Ja tää on semmonen mikä on monilla monilla organisaatioilla haasteellista ja missä erityisesti pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että osallistettaisi sitä yrityksen henkilökuntaa laajemminkin.

Monesti ennakointi jää semmoseksi johtoryhmän työksi tai hallituksen työksi ja sitten se ei valu sieltä osaksi sitä operatiivista toimintaa. Mut jos siihen osallistettaisi laajemmin oman organisaation henkilökuntaa pohtimaan, että miltä tää meidän yrityksen tulevaisuus näyttää, mitkä tekijät siihen vaikuttaa, niin silloin se automaattisemmin jo suoraan tulisi osaksi sitä sitä yrityksen jatkuvaa toimintaa. No sitten yksi haaste on tietysti se, että ne toiminnan painopisteet ylipäätään valitaan liian usein nykyisen osaamisen ja tietämyksen sisältä.

Eli mietitään, että me osataan nyt tehdä dieselmoottoreita, joten joten tää on tavallaan se, mihin me halutaan keskittyä eikä välttämättä olla valmiita tunnistamaan sitä sitä riskiä, että että niitä dieselmoottoreita ei kohta vaikka tarvittaisikaan tai että tulisi joku täysin uusi teknologia, jolla ne valmistettaisi jatkossa tämmöset tän tyyppiset moottorit ja silloin silloin se osaaminen, mitä meillä organisaatiossa tällä hetkellä on sisällä, niin se ei välttämättä oisikaan itsessään kuranttia vastaamaan näihin haasteisiin, vaan sitä osaamista pitäisi päivittää.

No sitten semmonen asia, minkä oon niin kun kuullut tässä tai ehkä yhteenvetona todennut tässä viimeisen vuoden aikana varsinkin yritysten kanssa jutellessa, niin ennakoinnin yksi haaste on myös se, että se on se on usein tämmöstä niinun yleisluontoista trendikatsaus katsausasiaa. Eli suurin osa ihmisistä tietää nää Sitran megatrendikatsaukset esimerkiksi, mutta se, että mitä se niinku käytännössä tarkoittaa meidän yrityksen kannalta, mitä me voitais niitten perusteella tehdä, mitä mitä miten väestön vanheneminen, miksi sitä pitäisi miettiä meidän yrityksen tasolla, niin se jää se jää niinku kaukaiseksi.

Se jää vähän sinne etäälle se asia ja se on yritysten kannalta haaste. No sitten jos sitä ennakointia tehdään, niin se on usein aika riskikeskeistä. Eli se keskittyy niitten mahdollisuuksien sijaan riskeihin. Sekin on tietysti jo puolet asiasta ja mun mielestä olisi hienoa, jos sitä niin useammassa yrityksessä tehtäisiin edes sen verran, että se tunnistettaisi näitä pitkän aikavälin riskejä, mitä mitä yrityksen toimintaan voi liittyä.

Mut sitten siinä kohtaa se koko potentiaali jää hyödyntämättä, jos ei sitten mietitä myös niitä mitä mahdollisuuksia nää muutokset tulevaisuudessa meille tarjoaa. Jes. Mennään eteenpäin. No sitten yleisesti ottaen tuntuu, että ehkä nää viime vuosien muutokset tässä yritysten toimintaympäristössä on ollut poikkeuksellisen haastavia ja nopeita. Ja asiantuntijat on sinänsä aika yksimielisiä siitä, että tää ei välttämättä valitettavasti ole mikään poikkeusaika, vaan se voi olla, että et maailma on oikeasti muuttumassa koko ajan nopeammaksi ja nopeammin asiat liikkuu nopeammin, kehittyy nopeammin, tulee on enemmän epävakautta meidän toimintaympäristössä ja erityisesti koronapandemia ja nyt sitten Venäjän sota Ukrainassa on nostanut tän ennakoinnin varsinkin isoissa yrityksissä enemmän agendalle ja kartalle.

Eli monet isotkaan yritykset ei ole välttämättä tehnyt ennakointia kauheen systemaattisesti tähän mennessä, mutta mut tuntuu, että nyt se nyt se merkityksellisyys ja tärkeys nähdään paremmin, koska tämmösiä asioita, mitä meidän toimintaympäristössä tapahtuu, niin niihin olisi hyvä olla jollain tasolla valmistautunut ja ja se yrittäjän olisi helpompi nukkua yönsä, kun tota ois jollain tasolla mietitty niitä potentiaalisia isoja riskejä ja mitä mitä niissä tilanteissa tehdään, jos tämmöninen iso riski realisoituu.

Jep. Okei. Sitten öö itseasiassa niin tässä kohtaa mä mä oon nyt unohtanut sanoa, mutta siellä varmaan on jonkin näköinen poli siellä tavata alustalla, että voisi vastata esimerkiksi siihen, että millä tavalla siellä teidän omassa organisaatiossa sitä ennakointia tehdään. Se voisi olla ihan tosi kiinnostavaa, jos jaksatte sinne muutaman sanan kirjoitella, että et mitä minkälaisia tapoja, tehdäänkö sitä ylipäätään ja jos se tehdään, niin millä tavalla sitä tehdään ja näette sieltä vähän mitä muutkin vastailee.

Voi kirjoittaa ihan siitä, että onko se pistemäistä ja lyhytaikaista vai onko jotain tiettyjä menetelmiä, mitä te yleensä käytätte. Teettek skenaarioita tai seuraatteko heikkoja signaaleja tai oman toimintapäristöns muutoksia tai muuta tämmöstä. Jes. Mutta sitten mennään vielä tulevaisuustietoon. Eli mitä se nyt sitten on? Tässä on tämmöninen ote tällaiseltä futures platform alustalta, mikä työllistää kymmeniä ennakointiasiantuntijoita ja he sitten kerää systemaattisesti näitä erilaisia trendejä ja haasteita ja heikkoja signaaleja ja tämmösiä villiä kortteja, mitä toimialoilla on heidän mielestään nähtävissä tietyllä aikajänteellä.

Ja tää on ollut tää on ollut tota meillä tässä niinu ennakointitoiminnan tukena tai tässä työssä käytössä sillä tavalla tää on nyt esimerkiksi valmistavan teollisuuden osalta tämmöninen vastaava kartta. Mut sitten sitten esimerkiksi Visit Finlandin sivuilla on on vastaavanlainen kartta esimerkiksi matkailuyritysten osalta ihan julkisesti saatavilla, missä on pyritty tunnistamaan näitä tekijöitä, mitkä sit taas siihen vaikuttaa.

Mä tässä on nostettu tällaisella niinku 20 vuoden aikajänteellä erilaisia ilmiöitä ja trendejä, mitkä vois vois valmistavan teollisuuden toimintaympäristöön vaikuttaa. Eli siellä on tekoälyrobotiikkaa, biomimetiikkaa, teollista vallankumousta, ihmiskorjaamoa pitkällä aikajänteellä. Sit siellä on tälleen lähiaikajänteellä aurinkovoimaa ja cleä ja etäylläpitoa. Eli tää toimii mun mielestä tosi hyvänä semmosena niin kun herättelijänä siihen, että että mitä mitä tota minkälaisia ilmiöitä siellä meidän toimintaympäristössä on tällä hetkellä näkyvissä.

Ja sit kun tämmösen poimii sieltä, niin voi miettiä, että okei, että jos tämä toteutuisi, niin mitähän se meidän toimialalla tarkoittaisi? Mitä se meidän yritykselle tarkoittaisi? Miten meidän pitäisi siihen reagoida? Vai onko se meidän kannalta turha? Muodostaako se jonkin näköisen riskin tai jonkin näköisen mahdollisuuden, mitä me voitais ehkä hyödyntää meidän toimialalla. Mennään eteenpäin. Jep. Mutta tosiaan öö vaikka ennakointi on aika paljon semmista ö, että esimerkiksi mietitään mietitään erilaisia trendejä ja ilmiöitä ja sitä miten ne vaikuttaa meidän tulevaisuuteen, niin kyllä ennakoinnissakin ne päätökset kuitenkin pohjaa dataan.

Ja tässä on nyt tämmönen kuvakaappaus tästä tietolähdekartoituksesta, minkä mä oon nyt osana tätä tätä ennakointitoiminnan käynnistämistä tehnyt meillä Business Tampereella. Ja tää on nyt valmistavan teollisuuden osalta, koska nää on tietysti kaikki aina aika toimialakohtaisia myös nää lähteet. Osa näistä on tietysti niinku hyvinkin yleisellä tasolla, mutta meillä on tässä nyt tätä toimintaa käynnistettä ollut pilottiossteeminä yhtenä näistä niin valmistava teollisuus, mutta täällä tää on jaoteltu PESTEL-alysin mukaan, joka kohta kohta nopeasti käsitelläänkin ja siellä on erilaisia linkkejä erilaisiin tietolähteisiin, mitä mitä voi seurata ja ja katsoa liittyen siihen, että et miten se oma toimiala kehittyy.

Ja me ollaan itseasiassa nyt tuomassa aika monia näistä tämmöiseen Power Bay näkymään yhteen ja samaan näkymään, niin että sitten niitä pystyisi Business Tampereen sivuilta tarkastelemaan, niin että ei tarvii ei tarvi tosiaan itse käydä kaikkien näitten linkkien linkkien takana ja ja yrittää etsiä tätä tietoa joka paikasta pirstaleisesti sidoteltuna, vaan vaan ne tulisi niinun yhteen yhteen paikkaan koottuna. Mutta joo, sitten seuraavalla seuraavalla slaidilla puhutaan sitten siitä, että et kun sitä dataa pitää tosiaan osata myös hyödyntää, niin se on nyt sitä mitä me tässä ennakoinnissakin niinku mihin me pureudutaan.

Eli sulla pitää olla ymmärrys siitä mitä se tulevaisuustieto on, mut myös siitä miten sä voit sitä tulevaisuustietoa hyödyntää. Ja koko tän homman lähtökohta on se, meillä oli esimerkiksi toossa pari viikkoa sitten matkailualalle tulevaisuuteen keskittyvä webinaari, missä Amazing City yrityksen yrittäjä Heikki Närvänen kerto siitä miten hän tekee tekee ennakointia ja hänellä on siis kaksi työntekijää yrityksessään. Eli puhutaan puhutaan hyvin pienestä yrityksestä, niin hän sanoi, että hänen nim näkökulmastaan se tärkein juttu ennakoinnissa ja se mihin hän on tätä työtään pohjannut on se, että pitää silmät ja korvat auki.

Eli tää vaikka tää on täällä tälleen hienosti datan skannaus niin sanottuna, niin pienessä yrityksessä sen ei välttämättä tarvi tarkoittaa mitään muuta kun sitä, että sä luet uutisia, mietit, että okei mitä tää ilmiö tarkoittaa, mitä mikä mistä tässä puhutaan, mitähän se liittyykö se jotenkin mun liiketoimintaan. Sä luet luet netistä jotain jotain artikkeleita tai blogipostauksia tai muita ja siitä herää ajatus, että että tota tämmöninen muutos on näköjään tapahtumassa toimintaympäristössä tai tämmöninen heikko signaali tuntuu tuntuu vaikuttavan meidän ympäristöön.

Esimerkiksi mun mielestä tällä hetkellä heikkona tai ehkä jo aika paljon vahvistuvana signaalina voidaan nähdä se, että on alettu puhumaan aika paljon nelipäiväisestä työviikosta. Eli monet yritykset jo kokeileekin sitä ulkomailla varsinkin, että mitä se nelipäpäiväinen työviikko tarkoittaisi yrityksen ja yrityksen työntekijöiden kannalta. Ja se on selkeästi semmonen heikko signaali, mitä mun mielestä yritysten on kiinnostava kiinnostava seurata.

Et voisioo, että jossain lähitulevaisuudessa realisoituukin tämmöinen, että että esimerkiksi osaajien houkuttelemiseksi siihen sun omaan yritykseen, että sä saat ne parhaat yritykset niin tai parhaat työntekijät, niin teillä teillä onkin käytössä nelipäiväinen työviikko ja se saattaakin olla jollain tasolla jopa jopa normaali asia tietyn tietyissä yrityksissä esimerkiksi, mutta joo. Eli vaikka tä kuulostaa ehkä monimutkaiselta ja äskenkin oli valtava valtava kasa erilaisia datalähteitä, niin sen ei sitä tarvitse olla, vaan se voi olla myös ihan sitä vaan, et seurataan seurataan näitä liike tai näitä datan lähteitä.

Nyt mä oon puhunut ihan näköjään liian pitkästi nämä tähän mennessä tulleet asiat, joten mennään vauhdilla eteenpäin. Tota joo mä käyn nyt tosi nopeasti tässä niinku muutaman pointin läpi. Eli eli ehkä se yleinen, mitä kannattaisi ennakointiprosessista ymmärtää on se, että me lähetään tuolta niinku määrittelystä liikkeelle. Mikä on se meidän nykytilanne? Mitä me haluttaisi tietää? halutaanko me tehdä riskien hallintaa vai halutaanko me miettiä miten ne meidän asiakastarpeet muuttuu.

Sit mennään siihen tiedonkeruvaiheeseen eli mitkä megatrendit siihen meidän meidän tilanteeseen vaikuttaa, miten ne vaikuttaa, miten ne tulee ehkä muuttumaan tulevaisuudessa ja sitten tota sen perusteella siirrytään siihen ennakointivaiheeseen. Eli mietitään, että minkälaisia skenaarioita meillä on. Eli onko esimerkiksi yleensä on semmonen niinku business as usual skenaario, eli jos kaikki jatkuu kuten ennenkin, kuten asiat on nyt mennyt, niin mitä mitä se tarkoittaa meidän liiketoiminnalle?

Mut sitten tehdäänkin muutama muu skenaario, eli valitaan joitain asioita, jotka muuttuu meidän kannalta esimerkiksi valtavasti huonompaan. Mitä me tehdään siinä tilanteessa? Mitä se tarkoittaa? millainen skenaario siitä syntyy. Mä esimerkiksi juttelin Vexven myyntijohtajan Maria Kallin kanssa, niin hän sanoi sitä, että et kun heillä on paljon bisnestä Ukrainassa, niin siinä kohtaa kun sota syttyi, niin he kerääntyi heti porukalla tekemään skenaariot siitä, et miten tää tilanne voi kehittyä.

Ja sit niitä skenaarioita päivitetään jatkuvasti. Eli he teki tavallaan suunnitelman siitä, et okei, entä jos sota jatkuu monta vuotta, mitä se tarkoittaa meidän toiminnalle, mihin asioihin meidän pitäisi reagoida? Mitä meidän pitäisi nyt tehdä, jos tilanne on se? Sitten tehtiin skenaario siitä, että okei mitä jos tää kestääkin vaan muutaman kuukauden, mitä se tarkoittaa ja entä jos se tarkoittaa, että tää kestää muutaman kuukauden, et Venäjä valtaa Ukrainan?

Tai entä jos onkin semmonen tilanne, että se menee toisinpäin ja Ukraina saa puolustauduttua, niin mitä se tarkoittaa meidän toimintaympäristölle? Ja näitten skenaarioiden kautta lähdettiin miettimään niitä, et minkälaisia asioita Vexven yrityksenä pitää siinä tilanteessa tehdä. Ja sit lähdettiin liikkumaan sen mukaisesti eteenpäin, et mietittiin, että mitkä ne on ne suurimmat riskit, mitkä siellä meidän liiketoiminnassa nyt voi realisoitua liittyen näihin näihin juttuihin.

Ja sit niitä skenaarioita päivitettiin jatkuvasti. Eli kun nähtiin, että okei, ei ainakaan toteutunut se, että tää olisi parissa kuukaudessa ohi, niin sitten päivitettiin uudet skenaariot sen osalta, että et mitä mitä mihin se tilanne nyt on ehkä kehittymässä tai mitkä vaikuttaa nyt todennäköisiltä kehityskuluilta sen sodan sodan kulun suhteen ja mitä se tarkoittaa sitten taas Vexven liiketoiminnassa ja asiakkaissa ja ja toimitusketjussa ylipäätään.

No sit se työstäminen vaihtoehto tai tää vaihe, niin siinä pureudutaan siihen, että mitkä niistä vaihtoehdoista on todennäköisimpiä. Eli mikä niistä skenaarioista on se, mitä me pidetään pidetään todennäköisimpänä, että se toteutuu ja millainen mitä siinä tilanteessa pitäisi tehdä, mitä siitä meille seuraisi tai toisaalta jos se on se toivottava tilanne, niin mitä me voitais tehdä, että me päästäis siihen tilanteeseen?

Ja sit mennään siihen toimeenpanovaiheeseen, eli miten kehitetään sitä tarjontaa, bisnesmallia, organisaatiota, niin että se vastaa näihin meidän ennakoimiin tuloksiin sitten eteenpäin. Joo, näitä mä en käy tässä vaiheessa läpi, koska koska aika tota tää on semmonen osuus, minkä mä jätän nyt sillain, että että tää tulee jakoon jakoon kaikille osallistujille tämän jälkeen, mut mä näytän nyt nopeasti sillain, et selataan läpi.

Eli tässä on mun mielestä niinun listattuna muutamia tämmösiä tosi helppoja ennakoinnin työkaluja, joilla joilla pienempi tai isokin yritys voi niinku sitä omaa ennakointitoimintaa käynnistää ja paina vaan eteenpäin. Eli tässä on nyt ensin poimittu sieltä Sitran tän vuoden megatrendipäivityksistä nää keskeisimmät megatrendit ja sitten Sitra on siellä omassa raportissaan hyvin jakanut nää megatrendit vielä tämmösiin pienempiin trendeihin.

Eli mitä se käytännössä tarkoittaa, että hyvinvoinnin haasteet kasvavat? No se tarkoittaa sitä, että nähdään, että huoltosuhde heikkenee, eliniet pitenevät, mutta väestö vanhenee, väestö keskittyy, kaupungistuminen jatkuu, globaalit muuttoliikkeet lisääntyy ja niin edelleen. Eli se on sit hajotettu näihin pienempiin ja sit näitä näistä pienemmistä on mun mielestä yritysten hirveän helppo tarttua. Mennään seuraavalle slaidille, niin siihen, että mitä se trendi nyt meille tarkoittaa.

Eli tää on esimerkiksi tämmönen Sitran mun mielestä hyvin käytännönläheinen niinku o trendi haltuun kortti. millä jokainen yritys voi sitä omaa ennakointiaan aloittaa. Eli valitaan tuolta ennakointieriaaleista yksi trendi, mikä kuulostaa siltä sillä voisi olla meille jotain merkitystä. Ja sit mietitään kohtaakohdalta, et kuinka iso merkitys sillä trendillä meille on. Minkälaisia muutoksia se aiheuttaa yhteiskunnassa nyt tai viiden vuoden päästä tai 20 vuoden päästä.

Miten se meihin vaikuttaa? Mitkä on ehkä meidän vahvuuksia suhteessa siihen trendiin? Onko meillä jotain keinoja, millä me voidaan siihen niin kun helposti vastata siihen muutokseen, mitä on tapahtumassa? Mitä se tarkoittaa ja sitten mitä me käytännössä tehdään, että me voidaan siihen trendiin valmistautua tai reagoida? Mennään eteenpäin. Sitten tässä on trendianalyysi. Tätä mä en käy sen tarkemmin läpi. Tää toimii ihan suoraan tämän ohjeen mukaisesti oikeastaan.

Eli siellä otetaan se yksi trendi. Mietitään miten se ilmenee meidän ympäristössä. Paljonko siitä on jo realisoitunut? Ollaanko niinku esimerkiksi autojen liikenteen sähköistymisessä? Ollaanko vaikka 50% kohdalla vai voiko se jatkuuko se vielä? Ollaanko jo saavutettu jonkin näköinen saturaatiopiste, että se sähköistuminen ei enää jatku. Mikä on sen välitön vaikutus yritykselle? Miten siihen varaudutaan? Mitä pitää huomioida ja minkälaisia mahdollisuuksia siitä tarjoutuu?

Sitten eteenpäin tulevaisuuspyörä. Tähänkin löytyy hyvin materiaalia Sitran sivuilta, mutta tämä on tämmöinen aivoriihityyppinen menetelmä, missä sitten tarkastellaan sitä, että mitä se tietty ilmiö, mitkä on sen suorat vaikutukset meidän meidän toimintaan ja mitkä on sitten niitten suorien vaikutuksen ohisvaikutuksia. Ja valitettavasti en ehdi tätä nytten tarkemmin tässä käydä läpi. Mennään mennään eteenpäin. No sit tää pestel, mitä mä aiemmin sivusin, tähän tähän oikeastaan voidaan sitten lopettaakin, mutta tota tää tosiaan muodostuu termeistä political, economical, social, technological, environmental ja legal.

Ja tää on mun mielestä siinä mielessä hyvä työkalu kelle tahansa aloittaa. Eli tässä mietitään kategoria kerrallaan sitä, et minkälaisia esimerkiksi poliittisia muutoksia meidän toimialalla on saattanut tulla lähiaikoina tai on tulossa lähiaikoina. Entäs sitten teknologisia muutoksia? Mitkä teknologiset innovaatiot esimerkiksi vaikuttaa meidän toimialaan? Miten vaikka tekoäly vaikuttaa tai miten robotiikan kehitys vaikuttaa?

Sit ympäristö ja ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät. Onko siellä jotain selkeitä tekijöitä, jotka vaikuttaa meidän toimialaan? Ja tää on niinku tää on hyvin tämmöinen konkreettinen ja käytännönläheinen työkalu, minkä voi niinu parin tunnin workshopilla mun mielestä hyvin millä tahansa pienelläkin porukalla yrityksessä tehdä ja käydä ihan vaan läpi laittaa vaikka postitlapuilla johonkin whiteboardille, et minkälaisia ideoita meillä tulee siitä, että mitkä ympäristötekijät vaikuttaa meidän tulevaisuuteen.

Ja kun tätä jatkaa, niin tää ylipäätään käynnistää sen ajattelun siellä yrityksessä siitä, että et miten tää meidän toimintaympäristö tähän meidän niinku tulevaisuuteen vaikuttaa. Ja nyt jos Ella saa skipattua sieltä muutaman slaidin niistä niistä työkaluista vielä. Nää on siinä materiaalissa minkä mä teille toimitan ja pystytte näitä sinänsä sitten sen perusteella kyllä itsekin vähän niinku tutkiskelemaan, jos ne tuntuu kiinnostavilta, mutta ilmeisesti ainakin Lotta tuolta laittoi mulle tietoa, että ei ole tullut tässä kohtaa kysymyksiä.

Pahoittelut, että aikataulu vähän vähän meinaa venyä, mutta päästetään seuraavaksi lauteille Vesa Haapalahti eli ennako tai siis Ikean alueenjohtaja ja saat Vesa esitellä itsesi tässä kohtaa. Kiitos. Hyvää huomenta minunkin puolestani eli täällä Vesa Haapalahti ja kiitos Johanna tosi mielenkiintoisesta hyvästä esityksestä. Täällä tehtiin notse ja kovaa tahtia taas, että mitä voidaan ennakointi ja tulevaisuus varautumista sitten vielä ikässäkin parantaa.

Tosiaan Vesahaapalahti toimin alueenjohtajana täällä Ikean Pirkanmaan, Länsi-Suomen vähän Pohjanmaankin ja tota Satakunnan ja vähän Keski-Suomenkin alueella ja vastaan siis Ikeä liiketoiminnasta täällä sitten öö Tavaratalo tuossa Lahdesjärvellä. Se on edelleen tietysti ehkä semmonen suurin osa mun arkeeni eli eli tota siellä tulee sitten suurin osa päivistä vietettyä. omasta itsestäni voisin lyhyesti vielä kertoa. tota tamperelainen ja tota niin niin täällä syntynyt työura on alkanut tuolta ravintolamaailmasta McDonaldsista ja sen jälkeen opintojen ohessa siellä päässyt vähän johtamista ja ennakointia opettelemaan ja sieltä sitten riittynyt Ikealle ravintolatoimenjohtajaksi ja siellä sitten logistiikan kehittämisprojektien kautta tavaratalojohtajaksi ja vähän Kuopiossa Jyväskylässä vedin Ikean liiketoimintaa ja nyt sitten palasin Tampereelle tuossa reilu viisi vuotta sitten viimeiset neljä vuotta, kolme vuotta ollut sitten aluejohtajan tittelinä.

Tänään aiheena ennakointi ja vähän ehkä mun näkökulmani sitä, miten se näkyy meidän yrityksen kulttuurissa ja miten se on sitten näkynyt meidän yrityksen muutoskyvykkyydessä. Ja ennen ku mennään eteenpäin vielä, niin mietin, että vitsit kuinka hieno päivä puhua ennakoinnista. En tiedä kuinka moni moni teistä teistä seurannut tota tekoälyä viime aikoina. Chat GPT4 julkaistiin eilen eli alle 24 tuntia sitten 14.3 aamulla Twitteriä selasin ja totesin pistin yhden viestin sinne, että että kävikö nyt niin, että neljäs tiollinen vallankumous alkoi virallisesti eilen.

Siellä oli muun muassa tekoäly tehnyt eilen postit draftista eli postit lapulle oli piirretty drafti nettisivuista ja tekoäly oli tehnyt siitä draftista toimivan nettisivuna. Toinen kaveri oli tehnyt tietokonepelin 60 sekunnissa ja siellä oli ilmeisesti jotain lääketutkimustakin sitten tällä uusimmalla ChatGTP versiolla tehty jo. Kaikki tää alle 24 tunnissa työkalun julkistamisesta. Eletään super mielenkiintoisia aikoja ennakoinnin suhteen.

Hyvä. Seuraava slaide. Kiitos. Eli tota siinä syy, miksi olen täällä tänään. Yrityksen visio luoda parempaa arkea mahdollisimman monille ihmisille. Meidän yrityksen arjessa ja bisneksessä näkyy siis niin, että me pyrimme luomaan myymään tuotteita ihmisille, jotta heidän kotiinsa olisi toimiva ja siellä arki kotona olisi hyvä. Me uskotaan, että kun ihmisillä on toimiv kotit, niin silloin heillä on parempi arki. Ja me tietysti pyritään mahdollistaan sitä parempaa kotia.

Ja many people se tarkoittaa sitä, että hintapiste olisi sellainen, että mahdollisimman monella olisi siihen varaa. Uskon, että tänään kun vähän kerron jaaan näitä esimerkkejä, niin niin niin sekin koituu Pirkanmaalaisten BS Tampere alustana, niin tota teidän yritysten ja toiminnan työntekijöiden, asiakkaiden kautta sitten omalta osaltaan vie sitä parempaa arkea täällä Pirkanmaalla eteenpäin. Jatketaan eteäpäin. Mitäs ennakointi? sitten tota niin niin Ikealle tarkoittaa.

Itseasiassa vähän aluksi kerron lyhyesti meidän yrityksestä, mut sitten kerron muutamia esimerkkejä. Öö hauskaahan tässä on se, että mut on pyydetty kertoa muutama esimerkki. Mä en vielä tiedä ollaanko me hyvä vai huono esimerkki. Se selvinnee teille sitten tota niin niin esityksen lopussa, mutta joka tapauksessa semmosta arkea ja ja mitä se on ikealla tarkoittanut. En ole siis mikään ennakoinnin tai tällaisen asiantuntija vaan ihan tavallinen tavallinen tota niin niin vois sanoa, että muu alueenjohtaja, joka on sitten päässyt ehkä tota meidän organisaation kautta kokemaan joitakin onnistumisia, mutta joitakin epäonnistumisia.

Mutta alkuun haluaisin kertoa kolme pointtia teille tota niin niin yrityksestämme, jos mennään seuraavalle slaidille. Eli tota aina kun pääsen ääneen, niin pyrin myös sen verta hyödyntämään tilaisuutta ja kerron lyhyesti vähän, että miten mikä on mikä on ikään strategia. Ja niinku äsken kuultiin, niin strategiahan on mitä suuremmissa määrin niin osa osa ennakointia. Kolme asiaa. Mitä Ikeä haluaa olla ja mikä on meille tällä hetkellä tärkeetä.

Ensimmäinen kuva, jos saa sen sitten screenille, eli seuraava slaidi. Moni teistä tunnistaa ehkä tilanteen ja paikan. itse ilveksen miehenä toivoo, että jos tänä vuonna sitten tota päästäis tohon tunnelmaan, mutta oltais vähän eri väreissä. Katotaan katotaan päästäänkö unelmafinaalin kautta tota juhlimaan juhlimaan sitä, mutta siinä joka tapauksessa toossa kuvassa on meidän ikiä Tampereen asiakkaat. Siinä on juuri Tampereelle muuttaneita opiskelijoita, pariskuntia, eläkeläisiä opiskelijoita, juuri yhteen muuttaneita, rakastuneita, juuri lapsen saaneita, eronneita, niitä tavallisia ihmisiä ja heillä on siellä se arki ja niihin arkein liittyvät tarpeet.

Eli siellä pitää pystyä opiskelemaan, pyytää kavereita, nukkumaan, syömään, mitä perustarpeita. Me uskotaan, että mitä edullisempia me voidaan olla, sitä paremmin me pystytään mahdollistamaan se parempi arki tolle joukolle eli tamperelaisille, pirkanmaalaisille. Pyritään tekeen tosi paljon asioita, jotta oltais jatkuvasti edullisempi ja uskotaan, että tota pitkässä juoksussa se on meille merkittävä kilpailutekijä. Ei eli tota suhteellinen edullisuus edullisuus supertärkeetä meille.

Seuraava tärkeä asia, kuinka voimme olla entistä helpommin saavutettavissa ja palvella asiakkaita siellä, missä ollaan. Riittyy paljon myös siihen tulevaisuuteen, digitalisaatioon. Eli eli tota asiakas haluaa tuotteensa entistä helpommin, entistä nopeammin. Digitaaliset työkalut, palveluvälineet siihen tota niin niin tietysti yksi suuri osa se kännykkä vielä meidän taskussa, niin se on se Ikean suosituin kohtaamispiste tällä hetkellä ja ja tietysti myös sitten digitalisaatiota. helppoa ostamista tuotu sinne fyysiseen tavaratolle.

Kuvassa yksi esimerkki noutuautomaatti, jossa tota ympäri vuorokauden voit käydä ikea ostoksilla ja jos sitten meidän tavaratalo aukiolo ja ei siihen sitten mätsää. Kolmannen asia mitä tavoitellaan ja uskotaan yrityksenä, että on on supertärkeä. Seuraavalla slaidilla kuinka huolehdimme aidosti planeetasta ja sem ihmisistä. Eli kestävä kehitys. Isona osana meidän strategiaa. Ei pelkästään puhuta siitä. Ihan konkreettisia asioita voin esimerkiksi kertoa noin 2,5ol miljardia euroa ollaan ollaan investoitu uusiutuvaan energiantuotantoon.

Meillä on noin 6uden miljardin euron investointiohjelma ja tota tosiaan Suomenkin alueella oltaan oltu energiaomavaraisia jo muutama vuosi tässä. Eli eli ei pelkästään puhuta kestävästä kehityksestä, vaan myös ihan aidosti pistetään rahaa ja uskotaan, että kestävä kehitys ei ole pelkästään oikea ja eettistä bisnestä. Se on tulevaisuudessa hyvää bisnestä. Tää kuva taustalla konkretisoi mulle aina tätä tätä teemaa. Muutama vuosi sitten oli helle kesä lasten kanssa oltiin pyöräil vaimon kanssa oltiin pyöräilemässä tuonne Tampereen laukon torille.

Mun yksi lempipaikkoja kesäisin Tampereella ja oltiin pyöräilemässä arboreettumissa. Lapset halusi, että nyt uimaan. Ei muuta ku pysähdyttiin lapsilta vaatteet pois ja kalsareilla kalsareilla uimaan extempore ja tajusin tota kuvaa ottaessani, että hei lapsena mä en käynyt tässä uimassa, vaikka mä asuin muutama kilometri tosta rantaperkioon ja pyöräiltiin toosta ohi. Me käytiin vanhempien kanssa uimassa Peltolammilla tai Lahdesjärvellä tai jopa Nasijärvellä, koska Pyhäjärven vesi ei ollut ehkä siinä vaiheessa maineessa, että tota tommosten pienten viis6us-vuotiaiden seitsemän-vuotiaiden jotka vähän menee vettä välillä kurkkuunkin, niin sitä kannattaisi juoda.

Sukupolvi eteenpäin. Mun lapset voi käydä huoletta uimassa siinä, koska Pyhäjärven vedenlaatu on yhdessä sukupolvessa parantunut niin paljon. tiedän ei todellakaan mikään merkittävimpiä ympäristöongelmia maailmassamme, mutta konkreettinen asia läheltä. Kiitos. Seuraava slaidi ja sit ehkä niihin tarinoihin muutamasta eri teemasta ja ne ei taidakaan olla itseasiassa pelkkiä tarinoita vaan ihan ihan tosi tapahtumia mitä on tapahtunut ja mitä on koettu yhdessä tiimin kanssa ja ja ehkä voitais siirtyä siaraan siihen ensimmäiseen tarinaan ja ja se liittyy pandemiaan.

Seuraava slaide. Pandemia yllätti varmaan meidät kaikki, mutta pandemiaankin pystyi ennakoimaan ja sitä pystyi ennakoimaan. Yksi konkreettinen asia meillä IKA-Tampereen varastotiloissa ja hyvinsuoissa pommisuojassa tai itseasiassa tänäkin päivänä edelleen, niin meillä on siellä pandemiapaketti käyttämättömänä. pandemi paketti, joka sisälsii maskeja, käsidesiä, saippuaa, kumihanskoja, kaikkea mitä tarvitaan pandemiassa selviämiseen.

Ja mikäs tän taustalla? muistaakseni 10 reilu 1015 vuotta sitten taisi meillä olla sarsepidemiaa joka oli oli tota ei sitten ehkä levinnyt ihan pandemiaksi mutta antoi vähän semmosia vaaran merkkejä että hei tämmöninen asia voi lähteä käsistä tai voi lähteä käyntiin ja pandemia on ihan todellinen. Ja tietysti alan tutkijathan on sitä sanonut ja ja kertonut, että että tota pandemiat on yksi yksi riski. Sen seurauksena osana meidän strategiaa meillä on riskien hallintaorganisaatio business risk and compliance osasto ja ja sen seurauksena muun muassa yks yksi henkilö tuossa Ikeä Tampereella töissä, joka joka vastaa tämmösestä prosesseista ja turvallisuudesta ja varautumisesta ja ja kouluttaa meitä ja niin edelleen.

Tää meidän riskiä hallintaorganisaatio teki ihan normaalia työtään ja alkoi varautumaan. Se hommasi meille kaikki tarvittavat välineet pandemiasta selviämiseen. Onneksemme tilanne ei käynyt niin pahaksi, että Suomesta olisi olisi tota maskit ja kumihanskat ja käsiesi loppunut. Hetkellistä ehkä pientä tyhjää hyllyä jossain kohtaa oli, mut ihan täysin ne ei ois loppunut. Ja tota niin niin jos ne olis loppunut, niin meillä oli.

Ja jos en väärin muista, niin uutisista taisi lukeekin, että Etelä-Ruotsissa on yks yksi tavaratalo tais tais näitä sitten lahjoittaakin paikalliselle sairaalalle, jossa sitten tosiaan oli nämä pandemiavälineet, maskit ja muut oli ihan ihan kriittisesti lopussa, niin Ikeä pystyi sitten jeesaamaan ja ja lahjoitti niitä eteenpäin. niinku äsken esityksessä kuultiin, niin osa strategiaa seurauksena osa organisaatiota ja ja se on jonkun työtä ja ja erilaisia asioita voi sitten ennakoida. pandemiaan liittyä vielä semmonen asiantuntijoita, kun tästä on tästä on viime aikoina kuullut, niin hehän eivät tuota keskustele aiheesta tällä hetkellä käsittääkseni, että että tuleeko seuraava pandemia, vaan vaan kysymys on edelleenkin se, että tuleeko seuraavan kymmenen vuoden aikana yksi vai neljä pandemiaa ja se tietysti jälleen kerran pistää miettimään, että mites mitäs asiaan pitäis entistä paremmin ennakoida.

Seuraava r kiitos. Toinen näkökulma ennakointi ja ja yrityksen muutoskyvykkyys. Itse uskon ja koen, että se on myös tosi paljon osa yrityksen kulttuuria ja arvoja. Kuvassa näette meidän perustajan Ingvar Kampraarin, joka muutamia vuosia sitten menehtyi, nukkui pois ja hän oli sellainen konkreettinen esimerkki meidän arvoista ja ja kulttuurista ja viimeiseen asti piti niitä yllä. yksi kuuluisimpia Ingvarin sanontoja, mitä hän oli, "It's okay to make mistakes." Hän kannusti meitä jatkuvasti kokeilemaan ja mahdollistamaan rohkean kokeilun kautta maksimaalisen oppimisen, joka tietysti auttaa sitten ennakoinnissa ja sopeutumaan muutoksissa.

Muutama tarina Ingvarista yhdessä tilaisuudessa, kun hänet tapasin, niin jotenkin kuvaavaa oli, että hän kannusti meitä meitä silloisia tavarataljohtajia, että hän sanoi, että mä en halua, että te teette virheitä. Mä haluan, että te teette fiaskoja. Ja ja koitti konkreettisesti siis saada meitä yrittämään ja kokeilemaan ja sitä kautta kehittämään yrityksen toimintaa, sitä liiketoimintaa eli tulosta ja kannattavuutta. tärkeä osa kulttuuria.

Toinen tarina Ingvarista tulee mieleen ja yrityksen kulttuurista, jota jota yritämme tosiaan pitää yllä. Ingvarin pääsin tapaan. Olin onnekas muutamia kertoja. Yksi viimeisiä tapaamisia Ruotsissa, Elmhultissa tavattiin. Meitä oli siinä ehkä muutaman kymmenen hengen yleisö ja ja hän hän halusi jakaa meille tärkeitä asioita, joita hän halusi koki tärkeäksi. Siinä puheen aikana. Ingvar tota niin niin alkoi hän niinku muistelemaan menneitä.

Hän pongasi sieltä yleisöstä. Meitä oli sinänsä muutama kymmenen ja ja tota niin niin hän bongasi yleisöstä yhden tutun ja alkoi muisteleen, että aivan ja sinäkin siellä ja mehän tehtiin yhdessä sitten Sveitsissä ja niin edelleen ja sit pieni muutaman sekunnin hetki hän huomasi, että hän alkoi muistelee menneitä ja kaveri läpäytti itseänsä poskelle ja totesi, että ei me olla täällä muistelemassa menneitä. Me ollaan rakentamassa täällä tulevaisuutta. loistavaa tulevaisuutta hän totesi ja jatkoi eteenpäin.

Kaveri oli silloin muistaakseni 90-vuotias. Jos 90-vuotias ei anna itselleen lupaa muistella menneitä, se oli varsin vaikuttava esimerkki siitä, millaista on kulttuuri, joka on keskittynyt tulevaisuuteen ja ennakointi. Mennään eteenpäin. Kiitos. Asiakkaankäytöksen ennakointi. Sit kun on sitä kulttuuria on on vaatimattomin osin tänne Tampereellekin tota sitten onnistuttu jalkaitumaan, niin niin niin siitä voidaan saada jopa välillä onnistuneitakin esimerkkejä, välillä epäonnistuneita.

Asiakkaan käytöksen ennakointi. muutamia vuosia sitten tätä virheiden tekemistä ja tulevaisuustyötä ja ennakointia, niin niin niin nykyinen toimitusjohtajamme Jesper Pruden kannusti myös omalta osaltaan meille meille tota yrityksen johtajille ja hän jakoi meille tämmösiä kortteja yhdessä tilaisuudessa. Kortteja, joissa käytännössä annettiin anteeksi mikä tahansa virhe ja siellä oli toimitusjohtajan allekirjoitus valmiiksi allekirjoitettu.

Eli sen kortin avulla pystyit saamaan toimitusjohtajan luvalla anteeksi jonkun virheen, jota oot kokeillut, jolla oot pyrkinyt kehittämään liiketoimintaa. No niin, minä innokkaana alueenjohtajana sitten oon siellä kanssa toimitusjohtajan kanssa juttelemassa ja kerron, kun hän niitä kortteja siinä jakaa ja mä kerron hänelle mun idean, että mä aion perustaa Ikea Autokaista. Hän katsoo mua pari sekuntia hiljaa ja totee, että you need a second one.

Sain toimitusjohtajalta kaksi korttia, koska hän ilmeisesti usko, että tää mun ensimmäinen yritys menee varmasti pieleen. No ei mitään. Mä en siitä lannistunut. Mulla oli kaksi korttia, olin entistä innokkaampi ja tultiin Tampereelta ja alettiin kehittämään öö autokaistaa. Eli eli erääntyyppistä noutopistettä, jossa haluttiin varmistaa, että asiakas saisi tuotteensa mahdollisimman nopeasti ja helposti. Me testattiin tätä konseptia nelisen vuotta sitten muutamia kuukausia.

Eli eli käytännössä kun asiakas oli tulossa hakeen esimerkiksi klikkän collectpakettiaan, niin hänelle sitten soitettiin tai laitettiin tekstaria, että olisitko kiinnostunut tämmöisestä vielä niinku nopeammasta, ettei tarvi nousta autosta, että voi olla autossa ja vastaa meille rekkaris, niin me tuodaan sulle autoon autoon kaikki tuotteet ja ja niin edelleen. No testailtiin sitä varmaan semmonen reilu 100 kummakunta asiakasta ja ja se ei oikein lähtenyt toimimaan.

Ehkä meidän tietysti käyttöliittymät ei ollut siinä kohtaa vielä niin kehittyneitä, mutta ehkä asiakkaatkaan ei semmoista tarvetta niinku he ei kokenut siitä ehkä niin isoa hyötyä. No prosessikuvaukset, testiajat, asiakaspalautteet kirjattiin ylös SharePointin syövereihin ja siirryttiin eteenpäin. Todettiin, että siinä oli yksi jälleen kerran yksi tarina asiasta, joka ei toiminut, mutta meillä oli tietysti kulttuurin luoma tuki ja turvakokeilla.

Menee pari vuotta, tulee pandemia 12.3 muutamia vuosia sitten kauppa hiljenee, asiakkaat välttää väkijoukkoja. kukaan ei uskalla liikkua. Silti siellä kotona on suurempi tarve ehkä kuin koskaan pistää työpistettä kuntoon lapsille, etäkoulupistettä kuntoon. tarve oli edelleen. Ei mennyt kovin kauaa, kun me tajuttiin, että nyt sieltä SharePointin syövereistä täytyisi kaivaa ne presentaatiot ja prosessikuvaukset ja viestipohjat, että mitä me ollaan asiakkaan kanssa tehty.

Meni muutama tunti, meillä oli pystyssä uudenlainen ostamisen prosessi sen vanhan testin myötä. Öö tänä päivänä se tarkoittaa, että IKA Tampereella itseasiassa sulla on kolme eri tapaa etänä ostaa, jos haluat noutaa tavaratalosta. Meillä on noutopiste rakennettu sinne. Meillä on ne lokerot, jotka näkyy tuossa kuvassa, jos sä voit hakea ympäri vuorokauden. Ja lisäksi me tuodaan sun autolle sitten tavarat. Eli eli voit naputtaa sun rekkarin sinne ja ja tuodaan tavarat autolle. ja tämmöinen versio, jossa on kolme kolme asiakkaan eri toivetta, niin niihin pyritään vastaan tämmöisellä Click and driveia nopealla noutamisella.

Me ollaan mitattu tää, me rakennettiin se kulma juurikin sellaiseen tavaratalon kulmaan, jossa on mahdollisimman lyhyt matka Tampereen Pirkanmaan parhaimpaan liittymään, eli läntisen ohikolkutien ja ja Tampereen Helsingin Moottoritien liittymästä 40 sekuntia oot liikenneympyrässä, josta pääset noin 10 sekunnissa tota niin niin meidän noopisteelle. yhden parhaan asiakaspalautteen, mitä mä oon koskaan saanut, niin mä oon saanut saanut tuota tuosta yksi asiakas kyselin, olin kotion lähdössä ja asiakas oli siinä tavaroita ottamassa ja kysin, että mites mites ostokset sujuu olitko tyytyväinen niin asiakas sanoi, että mä en oo koskaan ollut näin tyytyväinen.

Mä sain tehtyä Ikeässä ostokset 28 sekunnissa. Jees. Asiakkaan käytöstä ennakoitiin ja on pyritty opettamaan. Ja tietysti siellä meidän liiketoimintasuunnitteluprosesseissa me ollaan tätä vuosivuodelta huomattu, että digitaalinen ostaminen on yksi kanava, joka kasvaa ja mitkä ne ajurit siellä, niin nopeus, helppous ja sitä kautta me ollaan saatu tietysti niissä meidän omissa liiketoiminnan kehityssuunnitelmissa niin tukea, että tota niin niin tää on myös trendi, johon uskotaan jatkossa.

Hyvä. Mennääs sitten vielä eteenpäin. Kontina ennakointi osana strategiaa, ennakointi arvo arvojina ja kulttuurina. Parhaimmillaan se ei ole yhden henkilön, vaan se on se on koko organisaation toimintaa ja semmista sisäänrakennettua ja ja sit se on sitä aika tylsää raakaa työtä. Eli esimerkiksi mitä se voisi olla Ikiä Tampereella Businesspl prosessi, vuosittainen liiketoiminnan suunnitteluprosessi, niin siellä vuosikellossa se käydään läpi ja siellä tehdään Johannan esittämät määrittelyt.

Käydään läpi, että asiakaskokemus, työntekijäkokemus, markkinat, sisäiset prosessit analysoidaan vuosittain, miten ollaan kehitytty kilpailijoihin, vahvuudet, heikkoudet, kerätään sitä tietoa, sen jälkeen vähältään vähän ennakoimaan. Tuodaan liiketoimintasuunnitelmaan niitä tärkeimpiä juttuja, joihin uskotaan. Lähdetään työstää niitä evaluoidaan muutaman kerran vuodessa mikä mihin tulee ruksit ja heitetään pois ja mikä mikä tota signaali vahvistuu ja näyttää toimivan ja pistetään entistä enemmän panoksia tai koulutuksia. osallistutaan koulutuksiin.

Heikkojen signaalien seuraaminen. Johanna toi esille itse ehkä yksi parhaimpia ja tota niin niin komppaan tätä toista yritysjohtajaa, joka esimerkki jaettiin, että tota kyll ne WhatsAppringit ja Twitterit on yksi parhaita, missä linkataan yrityksen sisäisiä jonkun tiimin, että hei tämmöninen juttu ja tämmönen signaali ja tää nousee, niin se on sitä semmista arjen utelia arjen uteliaisuutta tulevaisuutta kohti ja ja sen kun sitten pistää sinne yrityksen vuosikelloon, niin näkisin et sillä päästään jo jonkin verran alkuun.

Kiitos. Siinä taisi olla minun ajatuksiani tälle päivälle ennakoinnista ja ja kokemuksia Ikeä Tampereelta. Most things still remains to be done. Eli eli teema, johon uskomme. Eli tota loistava tulevaisuus on edessä. Onkohan meille mahdollisesti tullut kysymyksiä tai kommentteja, niin nyt on mahdollisuus niihin varmaan vastailla. Mulle ei ole tullut viestiä. Onko Joo, Ei Lotta kuittasi täältä, että ei ole. Ollaan oltu tyhjentäviä esityksissämme ilmeisesti, että tota kaikki Kiitos Vesa ihan todella paljon konkreettisista esimerkeistä teidän.

Kyllä mä sanoisin, että te ootte kuitenkin siellä onnistumisesimerkki puolella tässä. No kiitos. Joo tota jep. Me ollaan aika tarkkaan aikataulussa. Sä olit jopa nopeampi kuin kuin oli oli suunniteltu, mikä oli ihan hyvä, koska mä näköjään olin hitaampi kuin kuin olin suunnitellut. Mutta tota joo lopuksi muistutetaan vielä siitä mahdollisuudesta sopia siellä Tavatassa niitä verkostoimishetkiä joko muiden osallistujien tai sitten mun tai Vesan kanssa.

Eli siellä oli se osallistuja välilehti, mistä pystyy sieltä kättelevien käsien kohdalta kohdalta pyytämään tämmöstä lyhyttä tapaamista. Ja sitten toisaalta vastaavasti, jos sulle itsellesi on vaikka tullut jotain tapaamispyyntöjä, niin näkyy siellä tavata alustan oikeassa yläkulmassa olevan kellosymbolin takana. Ja kiitos vielä kaikille tähän tietoiskuwebinaariin osallistumisesta. Mukavaa loppuviikkoa ja ja sitten nähdään tota seuraavissa huhtikuun tapahtumissa.

Meillä oli olikohan täällä vielä jossain mainittukin, mitä oli seuraavaksi tulossa. Joo niin aivan se oli tässä jo. Mutta tota eli seuraavaksi on esimerkiksi tuolla tuolla tota vihreästä siirtymästä keskustelua ja sitten tekoälyinnovaatiokilpailusta työpajaa tulossa. Kiitoksia.